Bloggfęrslur mįnašarins, janśar 2009

Feršažjónusta fatlašar - Brot į mannréttindum

Ķ sįttmįla Sameinušu žjóšanna um réttindi fatlašs fólks, sem Ķsland hefur skrifaš undir, segir  m.a. ķ 20 grein sem er um: Ferlimįl einstaklinga:
Ašildarrķkin skulu gera įrangursrķkar rįšstafanir til žess aš tryggja aš einstaklingum sé gert kleift aš fara allra sinna ferša og tryggja sjįlfstęši fatlašra ķ žeim efnum, eftir žvķ sem frekast er unnt, m.a. meš žvĶ:
a) aš greiša fyrir žvķ aš fatlašir geti fariš allra sinna ferša meš žeim hętti sem, og žegar, žeim hentar og gegn višrįšanlegu gjaldi, .......

Embla Įgśstsdóttir skrifaši nżveriš  grein ķ Morgunblašiš žar sem hśn fjallaši um žį feršažjónustu sem fötlušum er bošiš uppį. Sjį greinina hér fyrir nešan. Frįsögn Emblu er enn eitt dęmiš um aš Feršažjónusta fatlašra er ekki aš bjóša upp į žjónustu sem er įsęttanleg fyrir fólk sem vill taka virkan žįtt ķ samfélaginu. Žessi mįlaflokkur er į forręši sveitarfélaganna. Fyrir nokkru vakti ég athygli į frįsögn af hrakförum ungs einhverfs drengs sem skilin var eftir į vergangi af Feršažjónustu fatlašra. Sjį hér.

Blindrafélaginu hefur tekist aš gera samninga viš nokkur sveitarfélög, žar sem Reykjavķkurborg reiš į vašiš, um feršažjónustu ķ samstarfi viš Hreyfil. Žaš fyrirkomulag hefur veriš aš virka einstaklega vel og ekki sżnt sig vera kostnašarsamara en ašrir įsęttanlegir kostir, auk žess sem žjónustan sem fęst er mjög góš og gefur žeim sem hana nota möguleika til virkrar samfélagslegrar žįtttöku. Žvķ mišur hafa tvö sveitarfélög į höfušborgarsvęšinu dregiš lappirnar ķ aš tryggja blindum og sjónskertum sambęrilega žjónustu aš ašrir njóta į höfušborgarsvęšinu og hafa vķsaš į Feršažjónustu fatlašra, en žaš eru Kópavogur og Mosfellsbęr. 

Samfélagiš żmist dregur śr eša żkjir įhrif og afleišingar fötlunar meš ašgeršum sķnum eša ašgeršarleysi.

Žessi mįl eru ķ ešli sinu mannréttindamįl og žvķ hafin yfir žaš aš vera afgreidd sem kröfugerš minnihlutahóps sem hafi ķ för meš sér kostnaš. 

Hér kemur greinin hennar Emblu og ég lęt lesendur um aš dęma hvort aš sś žjónusta sem hśn lżsir er bošleg. 

Ferša„žjónusta“ fatlašra 
Embla Įgśstsdóttir

FERŠAŽJÓNUSTA fatlašra er žekkt félagslegt śrręši sem kom fram ķ dagsljósiš žegar fatlaš fólk fór aš skrķša śt af stofnunum landsins, hęgt og bķtandi. Ķ dag er žessi „žjónusta“ hugsuš sem eins konar strętisvagnar fyrir fatlaš fólk. Munur er aušvitaš mikill og žaš er ekki į nokkurn hįtt hęgt aš lķta į strętisvagnakerfiš og feršažjónustu fatlašra sem einhverjar hlišstęšur. Žegar faržegi ętlar aš nżta sér feršažjónustuna žarf hann aušvitaš fyrst af öllu aš senda inn formlega umsókn (aš minnsta kosti tvisvar sinnum į įri) til sķns sveitarfélags til žess aš fį leyfi til aš nżta sér žessa žjónustu. Aš žvķ leyfi fengnu į hann aš panta feršina meš minnst dags fyrirvara, sem er svo sem ekkert stórmįl. Žaš sem er hins vegar stórmįl ķ žessu samhengi og veruleiki nįnast allra žeirra sem žurfa aš nota žessa žjónustu er aš ekki er hęgt aš treysta žvķ aš feršapöntunin standist. Hér į ég ekki viš fimm til tķu mķnśtur til eša frį, stöku sinnum. Ég į viš hįlftķma til fimmtķu mķnśtna seinkun, ekki stöku sinnum, heldur oft, jafnvel oft ķ viku. Svo kemur žaš aušvitaš fyrir aš bķllinn kemur bara alls ekki og žį eru góš rįš dżr. Ég veit ekki hversu mörgum klukkutķmum ég eyši ķ hverjum mįnuši, starandi śt um gluggann ķ žeirri von aš hvķtur bķll meš blįtt merki renni ķ hlašiš. Nś finnst eflaust sumum ég vera aš velta mér upp śr einhverju „yfirstéttarvandamįli“ ķ staš žess aš vera žakklįt fyrir žaš sem ég žó hef. Aušvitaš hef ég žaš mjög gott, bśandi į Ķslandi, og ég er afar žakklįt fyrir žaš. Ég tel žó aš mitt hlutverk sé ekki bara aš žegja og brosa. Fyrir mér er žessi žjónusta sem ķ boši er fyrir fatlaša raunverulegt vandamįl sem fįir viršast įtta sig į. Ég upplifi og heyri nįnast daglega eitthvaš neikvętt um žessa „žjónustu“. Ķ fötlunarfręšum er fötlun skošuš śt frį félagslegu sjónarhorni og žį er gjarnan talaš um aš samfélagiš „fatli“ einstaklinginn. Žaš er, aš skert geta einstaklingsins kemur fyrst og fremst til vegna žess śrręšaleysis sem rķkir ķ samfélaginu. Ég hef veriš mįtulega hlynnt žessari nįlgun hingaš til. Ég hika žó ekki viš aš fullyrša aš feršažjónusta fyrir fatlaša, ķ žeirri mynd sem hśn er ķ dag, fatlar fólkiš sem hana notar. Ég efast um aš fólk įtti sig almennilega į žvķ hversu heftandi žessi žjónusta er ķ raun. Vegna žess hve ótraust og ónįkvęm feršažjónustan er veršur žaš hiš mesta mįl fyrir mig aš geta stundaš žį vinnu sem ég stefni į aš gera. Ég stunda nįm ķ framhaldsskóla žar sem mikilvęgt er aš vera stundvķs. Žvķ mišur hef ég margoft veriš of sein vegna tafa feršažjónustunnar. Žar aš auki hef ég nś žegar starfaš viš stundakennslu viš hįskóla hér į landi og žegar ég sinni žeirri vinnu get ég ekki meš nokkru móti nżtt mér žjónustuna. Ég get ekki veriš hįlftķma of sein ķ kennslustund žar sem ég sjįlf er kennarinn. Vanviršing viš minn tķma er algjör. Ég žarf žį alfariš aš treysta į góša vini og hugulsama ęttingja sem jafnvel skreppa frį į mišjum vinnudegi til žess aš ég komist ķ mķna vinnu. Žaš er deginum ljósara aš žaš fyrirkomulag sem nś rķkir hentar flestum mjög illa. Śrręšaleysiš er mikiš og engin lausn viršist sjįanleg. Ég er žó žeirrar skošunar aš stęrsta og erfišasta vandamįliš (ķ žessu mįli) sé žaš višhorf sem viršist enn rķkja ķ samfélaginu. Hugsunin viršist vera sś aš fatlašir eru ekki mikilvęgir, žeim liggur ekkert į, žeir žurfa ekkert endilega aš męta į réttum tķma žvķ žeir eru hvort sem er ekki aš sinna neinu mikilvęgu hlutverki.
Žaš gefur augaleiš aš lķtil žörf žykir į breytingum ef žetta višhorf ręšur rķkjum.
 Stašreyndin er sem sagt sś aš ég get menntaš mig mikiš ķ žvķ įgęta menntakerfi sem viš höfum į Ķslandi. Ég get tekiš margar hįskólagrįšur og jafnvel sérmenntaš mig į įkvešnu sviši. Ég sęki um vinnu sem ég hef mikinn įhuga į og er tengd minni séržekkingu. Hreyfihömlun mķn sem slķk hamlar mér ekkert ķ žessari vinnu.
Žetta er įbyrgšarfullt starf og ķ žvķ felst mikiš innanbęjarflakk žar sem ég žarf aš sitja fjölda funda og męta į żmsar uppįkomur. Ég žarf aš hafna žessu
starfi vegna žess aš žaš er ekki nokkur leiš fyrir mig aš sinna žvķ sökum feršažjónustunnar sem ķ boši er fyrir mig. Višhorfiš aš fatlašir séu byrši į samfélaginu lifir greinilega enn góšu lķfi. Žaš viršist gleymt og grafiš aš notendur žessarar žjónustu eru fullgildir žegnar samfélagsins og hafa margt fram aš fęra til žessa samfélags ef žeir ašeins fį tękifęri til žess.
 Samfélagiš hefur fatlaš mig og gert mķnar žarfir og žekkingu óžarfar og lķtils virši. Gętir žś sinnt žeirri vinnu sem žś sinnir og gert allt hitt sem gera žarf į hverjum degi ef sś feršažjónusta sem ég žarf aš nota vęri eina śrręšiš sem ķ boši vęri? 

Höfundur er framhaldsskólanemi og stundakennari.

**************************************************************************************
Frišsęll situr fagur ķ logninu
fléttar saman oršum ķ vęrš sinni.
Ljómar af lķfsžorsta eingöngu,
Ljósįlfurinn ķ kyrršinni!
Höf. M.Geir


Ašgengishindrunum ķ undirskriftarsöfnun Nżs lżšveldis rutt śr vegi

Ķ gęr gerši ég athugasemd viš ašgengishindranir sem voru į žįtttöku ķ undirskriftarsöfnun Nżs lżšveldis fyrir blinda og sjóskerta notendur skjįlestrarbśnašar. Viš žessum athugasemdum var brugšist į mjög jįkvęšan hįtt og hindrunin rutt śr vegi. Rétt er aš fęra viškomandi žakkir fyrir skjót og jįkvęš višbrögš.

Ašgengishindranir ķ undirskriftarsöfnun Nżs lżšveldis

Athygli Blindrafélagsins hefur veriš vakin į žvķ aš undirskriftarsöfnunin į vefsķšunni http://nyttlydveldi.is er ekki ašgengileg žeim sem notast viš skjįlesara. Sjį hér svar frį Sigrśnu Žorsteinsdóttur hjį Sjį varšandi hvaš er athugavert:

"Žetta er svokölluš CAPTCHA eša ruslpóstvörn og er falin ķ kóšanum ž.e. ekki sżnileg skjįlesurum og ekki meš ALT texta. Žetta er aušvitaš óžolandi. Mun betri lausn er aš nota einfalt reikningsdęmi eins og t.d. mbl gerir. Žaš mętti benda žeim į aš sś lausn virki fyrir langflesta notendur. Einnig mį nota einfalda spurningu eins og "Hvernig er rautt epli į litinn?" (og notandi skrifar žį svariš "Rautt" ķ reitinn) eša įlķka. Spambotar (eša ruslpóst vefžjónar) skilja ekki ķslensku og žar af leišandi geta žeir ekki komist fram hjį žessari hindrun. Erlendis er bannaš aš nota óašgengilegt CAPTCHA eins og hér er gert."

Žar sem ég geri fastlega rįš fyrir žvķ aš žaš hafi ekki veriš meiningin aš śtiloka blinda og sónskerta sem notast viš skjįlesara, frį žvķ aš taka žįtt ķ undirskriftajöfnunni, reikna ég meš aš žessu verši kippt ķ lag įn tafar. Aš öšrum kosti veršur ekki önnur įlyktun dregin en hér sé  veriš aš mismuna fólki og brjóta mannréttindi meš ašgengishindrunum.

Žvķ mišur er žaš of algengt aš ašilar, og žį jafnvel žeir sem tengjast réttindabarįttu į einn eša annan hįtt, verša vķsir aš žvķ ķ hugsakleysi sķnu aš setja upp ašgengishindranir į nettengdu efni. Žar mį t.d. nefna svipaš dęmi og hér er rakiš og notkun į pdf skjölum sem višhengi meš tölvupóstum. Ķ raun er žaš svo aš ķ žvķ upplżsingasamfélagi sem viš lifum ķ er engin afsökun gild fyrir žvķ aš huga ekki aš ašgengi fyrir alla ķ žeim verkum og ašgeršum sem framkvęmd eru į netinu. Hér er um klįrt mannréttindamįl aš ręša. Upplżsingar og leišbeiningar varšandi žessi mįl er hęgt aš fį hjį Sigrśnu Žorsteinsdóttur hjį rįšgjafarfyrirtękinu Sjį. 


200 įra afmęli Louis Braille höfundar blindraletursins

Žann 4 janśar 2009 voru lišin 200 įra frį fęšingu hins franska Louis Braille.  Samtök blindra og sjónskerta um allan heim minnast žessara tķmamóta og heišra um leiš minningu žessa merka  manns sem fann upp blindraletriš.

Fyrsta skipulagša menntunin
Fyrr į öldum var ekki talin įstęša til aš gefa blindum eša sjónskertum tękifęri til mennta. Žaš var ekki fyrr en 1784 aš fyrsta skipulagša nįmiš fór af staš ķ Parķs fyrir tilstilli frakkans Valentin Hauy žegar hann stofnaši blindraskólann Royal Istitute of Blind Youth.  Hauy lagši įherslu į (innleiddi) upphleypt letur sem byggši į stafrófi sjįandi, stękkašir stafir sem voru upphleyptir. Bękur meš žessu letri uršu yfirgripsmiklar og žungar, ein bók gat oršiš 50 kg. Žetta kerfi hafši einnig žann annmarka aš nemendur gįtu ekki lęrt  aš skrifa.  Žessar tilraunir settu af staš umręšur um hvort blindir nemendur ęttu endilega  aš nota ritmįl sjįandi og hvort ekki vęri įstęša til aš žróa eigiš kerfi sem hentaši žeim betur. 

Louis Braille
Louis Braille (1809 - 1852) varš blindur vegna slyss į vinnustofu föšur sķns.  Hann  var 3ja įra žegar hann slasašist į auga į skuršhnķf föšur sķns, sem var söšlasmišur. Fékk hann sķšan sżkingu ķ heilbrigša augaš sem leiddi til žess aš hann varš blindur į bįšum augum žegar hann var ašeins fimm įra gamall. Tķu įra varš hann nemandi viš Royal Istitute of Blind Youth. Vistin ķ skólanum var erfiš og žurftu nemendur oft aš sętta sig viš gamalt og hart brauš og vatn ķ matinn  og misžyrmingar og innilokun sem refsingar. Louis Braille var skarpur og skapandi nemandi og varš fljótlega afburšar selló og orgel leikari og spilaši  ķ kirkjum vķša um Frakkland.

Blindraletriš veršur til
Įriš 1821 kom foringi śr franska hernum ķ heimsókn ķ skólann sem Louis Braille var ķ til aš kynna  upphleypt  letur sem var sambland af strikum og punktum og var kallaš "nęturletur". Hugmyndin aš baki žessu letri var sś aš meš žvķ gįtu hermenn į strķšstķmum komiš skilabošum hver til annars , įn žess aš tala og eins aš eiga į hęttu aš óvinurinn skildi skilabošin kęmust žau ķ hans hendur. Kerfiš samanstóš af tólf  tįknum sem gerši lesturinn bęši erfišan og tķmafrekan. Žetta sama įr, eša žegar Louis er 12 įra, byrjar hann ķ fullri alvöru aš žróa ritkerfi sem gęti nżst blindum til lesturs og skriftar. Hann sat daga og nętur viš aš prófa sig įfram og loksins, įriš 1824 gat Louis Braille, žį ašeins fimmtįn įra gamall,  kynnt blindraleturskerfiš sem sķšan hefur veriš kennt viš hann og kallast  Braille. Žetta kerfi samanstóš af sex punktum.  Megin framförin frį „nęturletrinu" fólst ķ žvķ aš viš Braille letriš var upbyggt žannig aš allir stafir ķ stafrófinu įttu sér tįkn  byggt į 6 punkta kerfi  mešan aš „nęturletriš" byggši į 12 tįkna kerfi sem samsvöršu til hljóša. Braille letriš var jafnframt mun aušveldara ķ notkun bęši til lestrar og skriftar og meš einni snertingu fingurgóms mįtti greina hvern staf  og žvķ bauš letriš upp į mun fljótlegri lestur. Louis Braille žróaši sķšan letriš enn frekar žannig aš hęgt aš aš lesa stęršfręšitįkn og nótur.

Braille deyr įšur en blindraletriš öšlast višurkenningu
Louis Braille varš einn af kennurum viš Royal Institude for Blind Youth og var ķ miklum hįvegum hafšur mešal nemenda. Žrįtt fyrir aš margir vęru uppnumdir yfir uppgötvun Louis Braille var letriš hans ekki kennt viš skólann žann tķma sem hann lifši. Žaš leiš raunar langur tķmi žar til letriš var aš fullu višurkennt og virt. Helsta hindrunin voru višhorf sjįandi leišbeinenda og kennara sem töldu aš upphleypt prentletur (stafróf fyrir sjįandi) vęri betra en stafróf sem žeir gętu ekki sjįlfir lesiš. Louis Braille veiktist vegna heilsuspillandi ašbśnašar ķ skólanum og dó įriš 1852, 43 įra aš aldri. Tveimur įrum seinna eša 1854 višurkenndu frönsk stjórnvöld  opinberlega blindraletur Brailles. Žaš breiddist fljótt śt um Evrópu  og sķšar allsstašar um heiminn sem alžjóšlegt ritmįl blindra.

Eiginleikar blindraletursins
Grunnurinn ķ letrinu eru sex punktar sem rašaš er ķ tvęr rašir lóšrétt meš žremur punktum ķ hverri röš. Punktarnir eru gjarnan nefndir meš nśmerum , punktar einn, tveir og žrķr ķ vinstri röš og punktar fjórir, fimm og sex ķ žeirri hęgri. Samsetning punktanna sex getur veriš į 63 mismunandi vegu og getur tįknaš bókstafi, tölur, żmis tįkn eins og kommur, upphrópunarmerki o.s.frv. Įkvešiš bil er į milli punktanna sem er nįkvęmlega śtreiknaš til aš tryggja aš hęgt sé aš finna samsetningu hvers stafs/tįkns fremst į fingurgómnum. Blindraletur er lesiš meš fingrunum og skynjast ķ gegnum hreyfingu handanna meš jafnri og hrašri hreyfingu yfir punktana. Bestu lesararnir nota bįšar hendur viš lesturinn ķ samspili žar sem vinstri höndin les vinstri hlutann af sķšunni (lķnunni) mešan hęgri höndin mętir žeirri vinstri į mišjunni og les lķnuna śt. Góšir blindraleturslesarar hafa góšar fķnhreyfingar og greina vel mismunandi tįkn meš snertiskyninu. Žeir lesa meš léttu og afslöppušu žrykki og nota hendurnar lóšrétt yfir punktana, lesa meš bįšum höndum saman, meš flesta fingur į lķnunni.

Grein žessi var birt ķ Morgunblašinu į sķšu 26 fimmtudaginn 8 janśar 2009.


Blindraletur ķ sjónvarpsfréttum RUV

Ķ sjónvarpsfréttum hjį RUV žrišjudaginn 6 janśar var sagt frį žvķ aš 200 įr eru um žessar myndir lišnar frį fęšingu Loius Braille, höfundar Blindraletursins. Ķ fréttinni var einnig fjallaš um stöšu blindraletursins hér į landi. Fréttina mį sjį hér.

Sį hluti fréttarinnar aš eini blindraletursprentarinn ķ hinni nżju Žjónustu og žekkingarmišstöš fyrir blinda, sjónskerta og daufblinda, sé bilašur, hefur vakiš nokkra athygli. Viš mig hafa haft samband ašilar sem hafa lżst įhuga į aš standa fyrri eša koma aš söfnun fyrir nżjum prentara. Slķkt er žakkarvert og spennandi veršur aš sjį hvort eitthvaš kemur śt śr žvķ.


Why Braille is brilliant

Fįar uppgötvanir hafa veriš eins einfaldar og samt svo frelsandi eins og blindraletriš. Ķ tilefni af žvķ aš 200 įr eru lišin frį fęšingu  Louis Braille, (4 janśar 1809) sem fann upp blindraletriš, ritar Davd Blunkett fyrrverandi innanrķkisrįšherra Bretlands um žaš hvernig blindraletriš mótaši lķf hans frį unga aldri meš žvķ aš vera honum gluggi śti ķ heiminn.

Greinina mį les į vef BBC hér.

Samtök blindra og sjónskertra śt um allan heim minnast žess aš nś eru lišin 200 įra frį fęšingu žess merka manns sem Louis Braille var. Von er į frekari umfjöllun af žessu tilefni į žessu vettvangi sem og annarstašar.


Innskrįning

Ath. Vinsamlegast kveikiš į Javascript til aš hefja innskrįningu.

Hafšu samband